Kuvien copyright : Netta T.
| Oikea nimi : | Ikijää AS |
| Kutsumanimi : | Iisa |
| Syntynyt ja ikä : | 17.8'05 / 14v (CAS) / 4v 20.6.2005 |
| Rotu ja skp : | suomenhevostamma |
| Säkä ja väri : | 158cm |
| Rek.nro : | tulossa |
| Kasvattaja : | Abeille Stud |
| Omistaja : | Victorious |
| Ennätys : | 27,6mke- 25,9ake |
| Voittos. : | 35 150v€ |
| Statistiikka : | 59 5-5-9 |
> Kilpailukalenteri ! / Iisa on virtuaalihevonen.
Iisa on kaiken pahan alku - ilman tätä neitiä en koskaan olisi hurahtanut ravureihin. En oikein muista, mitä kautta Iisan ostin. Se on kuitenkin ollut omistuksessani vuodesta 2006 asti ja kilpaillut vähemmän aktiivisesti aina silloin tällöin. Iisalla teetätin varsan, josta en uskonut tulevan mitään - kappas, Kaitsu on kohta emäänsä parempi ravuri ja palkittu näyttelyissä ja SLA-palkinnolla. Iisallakin tavoitteena palkinnot näyttelyissä ja tulevaisuudessa SLA ja YLA palkinnot, sekä ravilaatuarvostelu. Neiti on tähän mennessä menestynyt ihan kiitettävästi ja toivotaan, että menestyy tästä edeskin.
Luonteeltaan Iisa on tasapainoinen ja miellyttävä hevonen. Tamma on hieman syrjään vetäytyvä niin ihmisten, kuin muiden hevostenkin seurassa. Voisi jopa sanoa hieman pelokkaaksi, mutta tavallaan se on rohkea - ei pakene asioita, jotka tuntuvat pelottavan neitiä. Esiintymishalu Iisalla on kova ja sen huomaa näyttelyissä ja raveissa. Parasta neidin mielestä ehkä on leppoisat köpöttelylenkit maastossa, joko selästä käsin tai kärryt perässä. Iisasta kyllä huomaa, kun se nauttii jostain. Sen tulet itse varmasti kokemaan, jos neitiin haluat tarkemmin tutustua. Iisasta löytyy tarvittavaa virtaa ja neiti on valmis antamaan itsestään kaiken.
Hoitaessa Iisa seisoskelee nätisti paikoillaan ja useimmiten vain nuokkuu silmät puoliummessa. Se ei ole kovin kiinnostunut ulkomaailmasta, vaan pysyttelee mielellään omissa oloissa. Iisa nauttii siitä, kun oikein kunnolla harjaa. Iisa ei ole mitenkään eriyisen herkkä mistään, eli saa ihan reilusti harjailla. Suitset on helppo laittaa päähän, samoin riimu ja muut tälläiset - Iisa alkaa usein haukottelemaan nähdessään suitset. Satulaa hieman aristelee ja useimmiten kannattaakin mennä ilman satulaa. Kaviot nousevat mukavasti ylös, eikä muutenkaan ole ongelmia hoitamisen kanssa. Turha tammaa on kiinni sitoa, kun se seisoo paikoillaan muutenkin. Jopa pienet pystyvät Iisaa hoitamaan ja usein jos sukulaislapset käyvät kylässä, Iisa on heidän suosikkinsa, jota he harjaavat ja jonka selässä istuvat. Iisa vain nauttii siitä.
Ajaessa neiti on melko nätisti, mutta rohkeutta siltä ei aina tarpeeksi löydy. Ohjastajan tarvitsee olla kannustava ja eteenajava, jotta neiti liikkuisi hienosti. Kilpailuvietti Iisalla on suuri ja se saattaa lähteä kesken lenkin ohittelemaan muita. Muuten se pysyy hienosti hallinnassa, eikä ryntäile mihin sattuu. Harvemmin painaa ohjille ja on siitä mukava ajettava. Varsinkin maastolenkeillä neiti nauttii olostaan ja köpötteleekin mielellään siellä. Hiitatessa Iisa on myöskin oikein mukava kumppani. Muutaman kerran se on johtoon päästyään innostunut viemään ja joskus laukalle asti, mutta näin käy onnesta harvemmin. Iisa on radalla aivan eri hevonen, rohkea ja yritteliäs. Se yltääkin usein sellaisiin suorituksiin, joihin ei uskoisi jos neitiä katselee tarhassa tai tallissa.
Ratsastaa Iisalla myös pystyy. Ei tietenkään hypätä tai mennä vaativaa koulua, mutta ihan maastossa köpöttelyä. Montélähdöissä käymme toisinaan ja ne tuovat mukavaa vaihtelua neidille. Välillä hiittauskin tapahtuu selästä käsin, sillä Iisan suvussa on muutama ratsu ja entisessä kodissa Iisa on totutettu satulaan. Osaa perusasiat, kuten pysähdyksen, käyntiin, raviin ja jopa laukkaan siirtymisen. Tosin sitä emme tietenkään paljoa harrasta. Välillä Iisan kanssa on kiva painella täyttä ravia metsässä selästä käsin. Siitä neitikin nauttii. Pieniä esteitä osaa hypätä, mutta ei ratana. Iisa ei ole kovin herkkä kyljistään, sillä eihän se ole mikään ratsu.
Taluttaessa Iisa kulkee nätisti vierellä, eikä pelleile mitään. Sitä voi taluttaa pienemmätkin ihmiset, sillä neiti on oikein huomaavainen. Jos se vaikkapa talloo vahingossa kantapäälle tai varpaille, neiti tuntuu häpeävän sitä kovasti. Oreille ei pahemmin esitä. Ehkä kiima-aikana hieman, mutta se on lähinnä hienoa tepastelua häntä kaarella.
Kilpailuissa Iisa on nätisti, niin radalla, kuin ulkopuolellakin. Se pysyy hienosti hallinnassa ja on siitä mukava hoidettava kilpailuissa. Se katselee varikkoalueella hieman jännittyneenä muita hevosia ja kuuntelee korvat höröllään pelottavia ääniä, mutta ei silti lähde karkuun tai säiky. Iisa muuttuu raviradalla ihan eri hevoseksi, siitä tulee rohkea ja uskalias tamma. Se yrittää aina parhaansa ja antaa itsestään kaiken. Iisan mielestä parasta varmaan on ravata voittajaloimi päällä ja oikein esittää yleisölle. Esiintymisestä se tykkääkin, myös näyttelyissä. Niissä se seisoo useimmiten ryhdikkäänä pieni pilke silmäkulmassa.
|
o - Moon Kaksoiselämä |
011208 - joulunodotusta ja kilpakuulumisia
Iisan kilpavuodet alkavat kohta olla jo ohi ja se pelottaa, sekä tekee hieman surulliseksi. Mitään erityistä kilpamenestystä ei ole nyt tullut, mutta ennätys parani hieman ja rahaa on tullut myöskin lisää kaksi tonnia. Iisa on osallistunut kuitenkin aika vähän kilpailuihin, josta se ehkä johtuu. Tamma on kyllä kovin pirteä ja sille olisi tarkoitus jossain vaiheessa etsiä oripoika seuraksi.
151008 - kuulumisia ja vanhenemista
Iisasta on jo tullut vanhus - ainakin iän perusteella, tosin nehän ovat vain numeroita. Kilpaura alkaa kohta olla jo takana päin, vaikka mamma jaksaisikin juosta vielä useita vuosia. Se on todella pirteä ikäisekseen ja pysynyt terveenä. On oikea ihme, ettei se ole loukkaantunut ollenkaan vakavemmin - muutama pieni pintahaava silloin tällöin, kun tamma riehuu varsojen kanssa tarhassa luullen olevansa vielä nuori. Ajetaan kilpaa niin kauan kuin vielä saadaan ja sitten Iisa siirtyykin eläkkeelle ja varsapuuhiin. Toivotaan, että kaikista vauvoista tulee yhtä hienoja kuin Kaitsusta.