Neiti Kesäheinätär lopetettiin 4.5.2012 22-vuotiaana vakavan ähkyn seurauksena. Huomasin Neelan oudon käytöksen aamulla tarhassa. Se kävi piehtaroimassa usein ja oli tuskaisen oloinen, sekä omissa oloissaan. Ähkyepäilyn vuoksi aloin heti taluttamaan Neelaa ja yritin samalla tavoittaa eläinlääkäriä, joka lupasi tulla mahdollisimman pian. Hän saapui vasta tuskaisen tunnin kuluttua. Neelan vointi tuntui helpottavan ja eläinlääkäri antoi kipulääkettä vielä lisäksi. Jätin Neelan karsinaan lepäämään. Kun tulin muutaman tunnin kuluttua jakamaan iltaheiniä, Neela oli todella huonona karsinassa. Tallityöntekijöiden kanssa tuuppasimme sen ylös ja tukien kävelytimme pihalla. Eläinlääkäri tuli nopeasti paikalle ja totesi, ettei mitään ole enää tehtävissä. Neela, rakas pitkäaikaisin hevoseni, nukkui raskaan päivän päätteeksi pois. Ikävä on sanoinkuvaamaton.



  NEITI KESÄHEINÄTÄR


Neiti Kesäheinätär "Neela" s. 24.06.2006
suomenhevonen, tamma kasvattaja Siittola Kesäinen
VH-29111, säkä 162cm omistaja misery. (Moondance)
ikääntyminen Vaativa B / 70 cm (koulu)
Kilpailukalenteri YLA2, SLA-I, KTK-III, Ch, KRJ-II

II-palkinto pistein 80 Kuhmon suomenhevosten laatuarvostelussa

Neela ; tittelinä tallin kiltein hevonen
Kilpamatkallani Lappiin, tarkemmin ottaen Kuusamoon, löysin Neelan eräältä siittolalta. Olin katsastamassa aikani kuluksi orivalikoimaa, sillä kohta olisi taas astutuksien aika. Tallin omistaja Katariina esitteli innoissaan tallia, sekä yritti tyrkyttää muutamaa myytävää nuorukaista matkaani. Ilmoitin kohteliaasti, etten ole ostamassa hevosta, vaan katsastamassa jalostusoreja. Katariina oli sen verran topakka nainen, ettei kuunnellut vaan jatkoi esittelyään. Hän esitteli viimeisenä hieman tuntemattomammasta suvusta tulevan, rauhallisen ja lempeän koulusuomenhevosen. Jotenkin Neiti Kesäheinättären olemus miellytti ja oli aivan pakko käydä kokeilemassa sitä. Lupasin kyllä, etten osta, kokeilen vain huvin vuoksi. Hassua kyllä, että lähdin kilpamatkalta kotiin mukanani yksi hevonen lisää ja Neelan omistajapapereissa luki nimeni oikein selvästikin. En kyllä kadu tämän neidin ostamista.

Neelalla on tallin kilteimmän hevosen titteli, eikä yhtään suotta. Se torkkuu karsinassa hoitotoimituksien aikana, ratsastaessa tekee aina parhaansa ja taluttaessa löntystelee laiskan oloisesti perässä. Neela olisi oiva ratsu ratsastuskouluun, sillä siinä on haastetta kokeneille ratsastajille, mutta se soveltuu myös aloittelijoiden luottoratsuksi. Mutta älkää kuvitelkokaan, että päästäisin tämän helmen käsistäni! Neela on arvoasteikossa ylimmäisenä ikänsä ja kokemuksensa ansiosta. Se laittaa nuoretkin orit kuriin ja on hyvinkin rauhallinen ja sopeutuvainen tapaus. On siis vain onni, että tämän neidin löysin kilpamatkallani - Neela on oikea helmi!

Hoitaessa Neela on rauhallinen ja kiltti. Useimmiten se vain torkkuu hoitotoimituksen ajan, eikä lotkauta edes korvaansa teit mitä teit. Tietenkin neitiin löytyy myös virkeyttä, jos sitä kaipaat ; hermostunut ihminen saa Neelan valppaaksi, mutta ei pelokkaaksi. Myöskin kovia otteita käyttäessä neiti on varuillaan ja mulkoilee hoitajaa pahasti otsatukkansa alta. Harjaamisesta Neela ei liiemmin välitä muuta kuin pakollisena toimena. Se ei muutenkaan ole hevonen, joka kerjäisi huomiota ja rapsutuksia tai pitäisi erityisemmin läheisyydestä ja lääppimisestä. Varusteet on helppo laittaa, jos vain yletät laittamaan satulan. Neela ei kyllä sano mitään, vaikka sen viereen raahaisi tuolin ja sen avulla heittää satulan selkään. Neidin koulusatula painaa melkoisesti ja onhan tuolla kokoakin hieman. Ei pullistele, eikä heitä päätään ylös kuolaimia laittaessa. Vettä Neela rakastaa ja onkin aina suin päin menossa uimaan/piehtaroimaan - jopa vesiälätäköihin. Hoitajan kauhu mutakeleillä, mutta toisaalta neiti on kyllä helppo pestä.

Ratsastaessa Neela on osaava ja rauhallinen pakkaus. Siitä löytyy haastetta kokeneelle ja rauhallisuutta aloittejioiden kanssa. Neela ei ole kovin herkkä, joten avut pitää antaa selkeästi ja rohkeasti. Se vastaa niihin aina parhaansa mukaan. Tamma on ehkä hieman liiankin rauhallinen ja toisinaan hieman laiska, jos sitä ei laita napakasti töihin. Neela yrittää mennä sieltä, mistä aita on matalin ja tietenkin se säästelee itseään. Paitsi kun ratsastaja on tarpeeksi napakka; silloin mennään oikein hienosti. Neela taipuu koulua loistavasti ja sitä sillä yleensä mennäänkin. Vaikka neiti on aika juntti rakenteeltaan, se pystyy menemään uskomattoman sutjakasti väistöt ja taivutukset. Peräänantoon Neela ei mene automaattisesti ja helposti, vaan sitä pitää ratsastaa kunnolla. Huonosti lämmiteltynä se ei välttämättä taivu niin loistavasti kuin pystyisi. Ravi hivenen pomputtavaa, mutta laukka on pyörivänä ihanan pehmeää! Sitä menisi vaikka kuinka paljon. Jos Neelalla ei ole eteenpäinpyrkivyyttä niin laukka on melkoisen laahaavaa ja ajoittain jopa nelitahtista. Käynti melko lyhyttä ja yleensä mukavan reipasta. Esteillä Neela on kova jyräämään. Kirjaimellisesti, se laukkaa pää ylhäällä ja hyppää miten sattuu. Puomit kolisevat helposti maahan kun Neela ei yhtään katso jalkoihinsa. Jos tarvitset polttopuita, laita kokematon tämän neidin selkään ja kyhää haastava esterata. Tarvitsee taitoa, että saa selvitettyä kokonaisen radan puhtaasti - se ei kuitenkaan ole mahdottomuus. Maastossa Neela on rauhallinen ja valpas. Luottoratsu sielläkin ja loistava hevonen kärkiratsuna. Se meinaan laittaa villikot kuriin, eikä päästä niitä edelleen. Joskus on joku onneton yrittänyt ohitella Neelaa ja silloin kyllä saa kaviosta.

Taluttaessa neiti matelee hitaasti vierelläsi ja nyhtää pää alhaalla ruohoa aina silloin tällöin matkaevääksi. Sen päätä ei helpolla pidetä ylhäällä, ellet aijo käyttää kaikkea energiaasi siihen. Välillä Neela kulkee silmät ummessa ja näyttää siltä, että kävelisi unissaan. Kilpailuissa on muutaman kerran kysytty, että talutanko nukkuvaa hevosta.. Neela on siis todella rauhallinen talutettava. Tarhatessa neiti on helppo, sillä se malttaa odottaa että portin saa kiinni ja riimun irrotettua. Neela myöskin antaa hienosti tarhasta kiinni, sillä se ei tykkää jäädä yksin. Se on myös sen verran ahne, että sillä on aina kiire heinien luokse karsinaan.

Kilpailuissa jatketaan samaa rauhallista ja leppoisaa linjaa. Kuljetusautossa Neela yleensä vain nukkuu ja kävelee haukotellen alas ramppia. Katselee hetken uteliaana ympärilleen ja löntystelee sitten rauhallisesti perässäsi. Kilpailusuoritukseen Neela panostaa paljon, jos ratsastaja sen vaatii. Neiti ei turhaa työtä tekisi kilpailuissakaan. Rauhallinen kilpailupaikallakin ja erittäin helppo lastata. Unelmapakkaus tässäkin mielessä. Koulukilpailuissa Neela on tietenkin parhaimmillaan, eikä jännitä ollenkaan suoritusta. Yleensä kuski onkin se, jota jännittää kummankin puolesta. Suoritus menee miten menee, eikä Neela ota siitä turhaa stressiä.

Neela on yleensä se, joka laittaa villikot kuriin ja nauttii muiden hevosten seurasta. Se tulee toimeen oikein hyvin kaikkien kanssa ja on muutenkin sopeutuvainen. Neela on kyllä kova komentamaan ja huomauttamaan, jos toinen hevonen alkaa hyppiä silmille. Neiti vaikuttaa vanhukselta, jota nuoretkin villikot kunnioittavat. Ehkä osasyy on tamman rauhallinen olemus ja elämänkokemus. Neela ei liiemmin viihtyisi yksin vaan on ehdottomasti laumaeläin.


Sukutaulu ja jälkikasvu

ISÄ Herra Hakkarainen
evm, vprautias & 160cm
ii Helevatti
evm, punaruunikko & 158cm
iii Hattivatti VI
iie H.E. Helmiina
ie Neiti Elviira
evm, vaaleanrautias & 152cm
iei Ukko-Poika
iee Elviina
EMÄ Tuulikki
evm, rautias & 150cm
ei Lorentso
evm, ruunikko & 157cm
eii Pojan Lore
eie Liljankukka
ee Tuiskutus
evm, punarautias & 161cm
eei WE Eemeli
eee Lumen Tuuli

Neela on tuntemattomammasta suvusta, mutta ehdottomasti mainosta sellaisesta. Haluttiin tuoda jalostukseen hieman uutta verta.

Herra Hakkarainen, Neelan isä, on hieno kouluratsu, joka nauttii loistoaan vielä pian alkavilla eläkepäivillä. Hakkarainen on saavuttanut useita voittoja kouluradalla ja on pärjännyt näyttelyissäkin hienosti - ori on kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla! Hakkarainen on charmaattinen ja kiltti ori, jolla on vielä vain muutamia jälkeläisiä. Hakkarainen periyttää jälkeläisilleen hyvän rakenteen ja kouluratsun ominaisuudet; upeat askeleet ja hyvän ratsastettavuuden.

Helevatti puolestaan on tulinen ori, jonka suvussa on aavistuksen juoksijan verta. Helevatti on yleisratsu, joka ei ole kovinkaan hyvin menestynyt kilpakentillä. Ehkäpä juuri sen hankalan luonteen takia. Helevatti on pärjännyt enemmänkin näyttelyissä, kunhan on jaksanut käyttäytyä, eikä ole purrut tuomaria. Ori oli hyvä perusratsu, jos selkään laitettiin asiansa osaava ratsastaja. Helevatti astui yleensä vain rauhallisia tammoja, jolloin jälkeläisistä tuli tasapainoisia.

Hattivatti VI on melko hyvin estekentillä pärjännyt, punaruunikko ori. Orin kasvattaja oli alun perin suunnitellut Hattivatista ravuria, mutta orilta puuttui täysin kipinä juoksemiseen ja se myytiin neljä vuotiaana eteenpäin. Hattivatti nähtiinkin pian esteradoilla ja se loi itselleen menestyksekkään uran esteratsuna. Hattivattia käytettiin vain vähän jalostukseen, lähinnä vain oman tallin tammoille.

H.E. Helmiina oli rautias, koulupainotteinen tamma. Se syntyi pieneen suomenhevosia kasvattavaan siittolaan, jossa se sitten loi kiitettävän kilpauran. Luonteeltaan Helmiinaksi kutsuttu tamma oli hieman äkäinen, eikä se tullut toimeen miesten kanssa. Tamman kisauran päätyttyä se jäi jalostuskäyttöön kyseiseen siittolaan, jossa siitä tuli usean varsan äiti.

Neiti Elviira on vastapainoksi maailman kiltein hevonen, valehtelematta. Se on lempeä ja rauhallinen, mutta koulukentillä neidistä löytyy tarmoa ja se on pärjännyt ihan kiitettävästi. Ei mitenkään mainittavasti, mutta suoritukset ovat aina olleet tasaisia ja hyviä. Neidillä ei ole jälkeläisiä Neelan lisäksi yhtään. Enemmänkin kilpapainoitteinen tamma, jonka uraa ei haluta varsoilla pilata. Ehkä tamma tulevaisuudessa siirtyy siitokseen, jos sen terveys vain kestää.

Ukko-Poika eleli rauhallista elämää pienellä ratsastuskoululla yksityiskäytössä. Silloin tällöin myös tunneilla pyörähtänyt ori oli luonteeltaan itse rauhallisuus ja sen kanssa tulivat toimeen kaikista pienimmätkin. Ori kilpaili koulua ja kahmi itselleen palkintoja tuon tuostakin. Ukko-Poika siirtyi astutuskäyttöön vanhemmalla iällä ja ehti astua monta tammaa, ennen kuin se jouduttiin lopettamaan vanhuuden vuoksi.

Elviinasta pitävät kaikki! Tamma käyskenteli lähes koko elämänsä ratsastuskoulun kenttää ympäri, mutta oli siltikin luonteeltaan mitä rakastettavin ja kiltein hevonen. Se pääsi kilpailemaan tasokkaimpien ratsastajien kanssa este- ja koulukisoissa. Lisäksi tammaa käytettiin jalostuksessa ja sen kanssa käytiin muutaman kerran jopa näyttelyissä, menestyksekkäästi!

Tuulikki ei ole niinkään taitava, mutta ehdottomasti koulupainotteinen hevonen. Se toimii ratsastuskoululla nykyään ja opettaa hieman taitavampia ratsastajia kouluratsastuksen saloihin, sekä käy jatkuvasti valmennuksissa. Jos Tuulikkiin olisi jaksanut panostaa, se olisi ollut yksi lupaavimmista nimistä koulukentillä. Pienen kilpailemisen ja neidin huonojen hermojen takia se päätyi nykyiseen ammattiinsa. Muutaman varsan pyöräyttänyt maailmaan ja tulee varmasti jälkikasvua hankkimaankin. Kiltti, mutta hivenen juro tapaus, jonka jälkeläiset perivät Tuulikin kiltin luonteen.

Lorentso on pärjännyt tasaisesti esteillä ja koulussa, sekä kilpaillut myös valjakkoajoa. Lähinnä painottunut kuitenkin kouluratsastukseen ja valjakkoajoon. Monipuolisella, mutta hivenen vaikealla orilla on sijoituksia monesta lajista ja muutama menestynyt jälkeläinen. Jälkeläiset ovat perineet monipuolisuuden Lorentsolta.

Pojan Lore oli hyvätapainen, musta ori joka keräsi katseita. Sen jalkoja koristivat valkoiset sukat ja päässä sillä oli valkea piirto. Ori osasi käyttäytyä tarpeen tullen, mutta omasi myös hieman hankalan puolen. Lore kilpaili lähinnä esteitä, mutta myös kouluratsastuksesta sillä on muutamat sijoitukset. Ori on kantakirjattu ja se on palkittu monissa näyttelyissä.

Liljankukka ei ole jättänyt itsestään paljon merkkejä. Huhutaan, että tamma olisi ollut ruunikko ja toiminut lähinnä harrasteratsuna. Tamma on käynyt myös muutamissa kilpailuissa, mutta ei juuri sijoittunut. Varsana se on kuitenkin palkittu varsanäyttelyissä monet kerrat ykköspalkinnolla. Tammalla on vain yksi varsa, Lorentso.

Tuiskutus on tamma, josta ei tuntunut olevan mihinkään. Sitä ei varsana kunnolla koulutettu ja voidaankin sanoa sen olevan suvun musta lammas menestyjien joukossa. Tuiskutus onnesta pelastettiin hyvään kotiin, jossa se ratsuna on kiltti ja rauhallinen. Tuulikin se sai ollessaan kolmivuotias ja omistajan oli tarkoitus jalostaa huippuratsu, jonka se myisi kalliilla. Muita jälkeläisiä epäonnisella Tuiskutuksella ei ole. Se menee koulua helppoa beetä ja on kaikkeen nähden hieno hevonen, joka on kyllä taitava ratsu tilanteeseen nähden. Tuiskutus ei ole koskaan päässyt näyttämään kykyjään koulukentillä.

WE Eemeli oli upealiikkeinen palkintohai, joka oli omana aikanaan puhuttu ori kouluratsastuksen piireissä. Eemeli oli hieman hankalaluontoinen ja tarvitsi itselleen taidokkaat hoitajat. Rautias ori pärjäsi sekä näyttely- että koulukentillä, mutta ei luonteensa takia ollut kovin suosittu jalostuspiireissä ja sen takia sai vain muutaman varsan.

Lumen Tuuli asusti samalla tallilla kuin WE Eemeli ja oli lähes vahinko että ori astui tamman. Lumen Tuuli oli nuorena kilpaillut kouluratsastuksen parissa ja kerännyt palkintoja. Vanhoilla päivillä jalkavika kuitenkin yllätti ja se myytiin halvalla naiselle, jolla ei mielessä ollut muu kuin raha. Tammaa kohdeltiin huonosti ja se sai viimeisinä vuosinaan viisi varsaa.


Pikku-Neelat ja jalostusinfo
Neiti Kesäheinättärelle valitaan oreiksi suvuttomia, koulupainotteisia suomenhevosia. Oreilla on oltava hyvä jälkeläisnäyttö ja sijoituksia kouluratsastuksesta. Jos haluat Neelasta tilausvarsan, ota yhteyttä sähköpostitse (moondance- @ suomi24.fi).

    Moon Ärräpää, ori, syntynyt 09.02.2006 (Vir Mva Ch, KTK-II, YLA2, SLA-I, SV-II)
    Moon Taiteilijatar, tamma, syntynyt 12.09.2008 (YLA2, KTK-III, SLA-I, KRL-II)
    Moon Veriheinä, ori, syntynyt 01.04.2008



kuulumisia ja valmentautumista

Maastoköpöttelyä 11.11.2011
Neelan kanssa on treenattu ahkerasti ja tänään oli vuorossa vain rento maastoköpöttely ilman satulaa. Neidin selkä on onneksi vielä sen verran leveä että siellä on mukava istua. Kävimme kävelemässä tunnin lenkin ja otin muutaman ravi- ja laukkapätkänkin. Neela hieman säikähti naapurin sedän ravuritammaa, mutta jäi vain puuskuttamaan sieraimet levällään paikoillensa ilman erityistä hysteriaa. Loppulenkin kävelin pieniä metsäpolkuja ja nautin olosta. Tallille päästyä Neela sai jäädä karsinaan syömään päiväheiniä ja sai erityistä huomiota. Puunasin ja rapsuttelin tammaa hetken aikaa. Neela nautti selkeästi.


Laatuarvosteluun valmistautumista 02.11.2011
Neela on ilmoitettu KRJ-laatuarvosteluun ja nyt alkoi kova treenaminen sitä varten. En halua viedä talvikarvaista pyöreää suomenhevosta paikan päälle hienojen puoliveristen sekaan. Klippasin Neelan tänään taidokkaasti ja jätin takamuksen päälle tyttömäisen sydämen ja tekstin "Neela". Siitä tuli hieno vaikka itse sanonkin. Sen lisäksi ruokamäärä putosi puoleen ja treenasin tänään puolitoista tuntia kentällä. Hiki virtasi kummallakin, mutta Neela oli oikein kivalla tuulella tänään. Olen käynyt myös valmennuksissa hiljattain. Toivottavasti panostus kannattaa ja laatuarvostelusta tulisi ykköspalkinto! Neela on muuten palkittu championilla.


Valmentautumista 25.02.2009
Tänään Moondancessa kävi kuuluisa ruotsalainen kouluratsastaja, Sebastian Perr, pitämässä kouluvalmennuksia. Neela oli ainoa hevonen Purrin lisäksi jonka kanssa kehtasin mennä hänen valmennukseen. Muut ratsukot olivat ulkopuolisia kansallisen tason puoliveriratsukkoja. Saapuessani Neelan kanssa kentälle, Sebastian purskahti nauruun ja kysyi että tuolleko piti pitää vaativan tason kouluvalmennus. Kieltämättä Neela on hieman tukevassa kunnossa ja ei ollut ihan siisteimmän näköinen talvikarvassa. Alkuverryttelyn aikana päätin näyttäväni valmentajalle mistä suomenhevoset ovat tehty. Harjoituksena oli tänään laukanvaihdot ja sulkutaivutus. Neela oli yllättävän mukava ja kevyt ratsastaa, sekä liikkui eteen päin hienosti. Ehkä sekin suuttui "lihava hevonen"-kommentista.

Hiki puski kypärän alta ja Neelakin oli aivan hiestä märkä jo sulkutaivutuksen jälkeen. Käynnissä taivutus meni hienosti, mutta ensimmäisellä kerralla ravissa Neela puski valtavasti pohjetta vastaan. Toisella kerralla olin itse napakampi ja sulkutaivutus meni oikein näppärästi. Pienen käyntitauon jälkeen oli laukkatreenin vuoro. Ensin sain laukkailla omassa tahdissa ja koota, sekä pidentää laukkaa. Neela vastasi upeasti apuihin. Sen jälkeen Sebastian valvovan silmän alla oli laukanvaihtojen vuoro. Ensin ravin kautta - se oli Neelalle lasten leikkiä. Sen jälkeen yksi vaihto koko rata leikkaalla. Sekin meni hienosti, joskin tuli hieman ilmava vaihto ja oma tasapainoni horjahti. Yleensä Neela vaihtaa pehmeästi ja pienesti. Sitten vaihto - kaksi askelta - vaihto. Sekin sujui hienosti ja Sebastiankin oli tyytyväinen meihin. "Kyllä ne juntitkin näköjään osaa", hän kommentoi, enkä ollut varma tarkoittiko minua vai hevosta. Pääasia oli että näytin mihin pystyimme.


Kuulumiset ja tavoitteet 12.02.2009
Neelalle ei ole tapahtunut mitään erityistä, joten en ole liiemmin sen päiväkirjaan kirjoitellut (kyse ei siis ole laiskuudesta, krhm). Nyt on kuitenkin korkea aika laittaa hieman yleiskuulumisia. Neela on kahminut hienosti palkintoja ja pärjännyt näyttelyissäkin. Tavoitteena olisi kouluratsastuksen laatuarvostelu, sekä yrittää yleislaatiksessa nostaa palkintoa ja saada Neelasta virtuaalinen muotovalio. Sitä yrittäessä!

Neelalla kilpaillaan enää kuin satunnaisesti kouluratsastuksessa, sillä neidillä alkaa olla ikää ja se on jo saavuttanut niin paljon. Tamma ei osaa viettää eläkepäiviään, vaan haluaa aina välillä kokea taas kilpailuiden jännityksen, joten emme ole ihan kokonaan jääneet vain kotiin harrastelemaan. ;) Neela olisi tarkoitus taas astuttaa jollain hienolla oripojalla, kunhan sopiva vain löytyisi. Tamma voi yleisesti ottaen todella hyvin, on pirtsakka ja tyytyväinen nykyiseen järjestelyyn - ainakin luulen niin.


Menestystä! 12.12.2008
Neela on menestynyt hienosti - tamma on kantakirjattu kolmannella palkinnolla. Sen lisäksi näyttelyistä ollaan saatu yksi mvasert ja lisää olisi tarkoitus hankkia. Neela on käyttäytynyt näyttelyissä hyvin, mitä nyt hieman laiskasti ravannut ja ei ole ehkä aina näyttänyt parhaita puoliansa. Sen lisäksi tamma palkittiin suomenhevosten laatuarvostelussa ykköspalkinnolla. Se tuli hieman yllätyksenä - en olisi uskonut, että sieltä tulisi ensimmäisellä yrittämällä ykköspalkinto. Toki se oli hieno asia ja omistaja on oikein ylpeä. Yritettiin onnea myös yleislaatuarvostelussa ja sieltä tuli toinen palkinto. Neela on siis menestynyt hienosti. KRJ laatuarvostelussa tuli hylkäys, kun sivut eivät juuri silloin satunneet toimimaan. Kyllä se harmitti, mutta ei kun uudestaan yrittämään.

Muuten tamma on alkanut hieman jo jättää kilpakenttiä, sekä siirtyä enemmän harrastekäyttöön ja siitokseen. Neelalla kyllä riittää virtaa ja jokuset koulukilpailut käydään vielä kiertämässä, ei noin pirteä tamma halua vielä täysin eläkeläiseksi. Enkä malta olla kilpailematta tämän neidin kanssa, sillä se on miellyttävää ja mukavaa.


Palautumispäivä 07.09.2008
Neelalla oli tänään lähes vapaapäivä eilisen rankan valmennuksen jäljiltä ja täytyy myöntää että omiakin lihaksia hiukan särkee. Toisin sanoen tänään lähdimme ilman satulaa köpöttelemään maastoon ja lenkki oli oikein miellyttävä. Eilen Neela työskenteli lopputunnista mallikkaasti, mutta alkuunsa oli oudon jäykkä. Ehkä se johtuu näistä muutamista lomapäivistä. Neela on muuten astutettu taas ja se on ilmoitettu KRJ-laatikseen - pitäkää peukkuja kummankin asian suhteen! Toivottavasti sieltä putkahtaisi hyväluontoinen tammavarsa.




Kouluvalmennus 02.11.2011 (valmentajana kitatin)
Saavuin maneesille juuri parahiksi näkemään Miseryn ja Neelan raviverryttelyä. Iloisen näköinen suomenhevostamma oli hieman jäykän näköinen, mutta Misery ratsasti tammaa oikeaoppisesti ja pehmeällä kädellä. Aloitimme työt heti raviverryttelystä alkaen. Vaikka Neela liikkui lyhyellä askelella ja jäykästi, sen pitäisi silti kulkea riittävässä muodossa ja kuunnella ratsastajaa. Ravissa ratsukon tehtävänä oli tehdä joitain pohkeenväistöjä eri puolille maneesia. Tamma vetristyi mukavasti väistöjen mukana, ja hetken kuluttua pääsimme jatkamaan laukkatyöskentelyä.

Laukka oli alkuun hieman laahavan ja raskaan näköistä. Kehoitin Miseryä tuuppamaan pohkeella hieman eteen niin, että Neela joutuisi itse kantamaan itsensä. Muutaman puolipidätteen ja kokoamisen jälkeen tamma liikkui joustavaa ja pyöreää laukkaa, ja pystyimme jatkamaan tehtäviä. Laukkatyöskentelyyn sopi hyvin avotaivutus ja muutamat temponvaihtelut. Misery ratsasti taivutukset hienosti, mutta temponlisäykset olivat hieman laimeita. Käskin tehdä lisäykset ja kokoamiset vieläkin rohkeammin. Teimme vielä muutamia siirtymisiä. Käynnistä raviin tamma lähti hieman töksähdellen, mutta laukannostot sujuivat hyvin sekä ravista että käynnistä. Jarruttamista kannattaa harjoitella pienillä kehon merkeillä, sillä nyt Misery otti hieman liikaa ohjasta, ja unohti hallita hevosen takapäätä. Istunnalla ratsastamista kannattaa harjoitella. Neela teki siirtymiset hyvin myös keskellä pohkeenväistöä, ja pikkuhiljaa pääsimme lopettelemaan valmennuksen. Ratsukko pelaa hienosti yhteen, ja Misery tietää selvästikin, miten Neelaa täytyy ratsastaa. Harjoitelkaa paljon tasaista ratsastusta ja pieniä apuja sekä istunnan käyttöä, niin Neelakin herkistyy avuille yhä enemmän ja enemmän.


Kouluvalmennus 29.10.2011 (valmentajana KarvaHaamu)
Kentälle saapuessani ratsukko oli tekemässä hyvää vauhtias alkuverryttelyinä voltteja ja kiemurauria. Neela tuntui välttelevän pohjetta, mutta korjasit tilannetta hyvällä ulko-ohjan tuella joten Neela taipui volteille ihan kuin pitääkin. Pyysin teitä siirtymään ravityöskenetlyyn niin että pyytäisit Neelalta roimaa lisäystä pitkillä sivuilla ja kokoaisit sitä lyhyillä. Kannustaessasi Neelaa raviin se kiihdytti vain käyntiä nopeampaan kummalliseen töksähtelevään pomppimiseen. Pyysin rauhoittamaan tammaa hiukan ja kokeilemaan uudelleen apuina puolipidätteet ja pari voimakasta pohkeen puristusta. Nyt Neela pompahti tököttävään ja laiskaan raviin, kun pyysit siltä lisäystä vauhti kyllä kiihtyi mutta huomattavaa muutosta askelluksessa ei muuttunut.

Tamma kyllä kokosi itseään upeasti lyhyillä sivuilla eikä tiputtanut käyntiin ja parin lisäysyrityksenkin jälkeen sen askel alkoi venyä upeasti. Hetken tätä tehtyänne otettiin taas käyntiin jossa teitte väistöjä, suorastaan kummastuin kun alussa niin tahmea tamma totteli mukisematta ja väistöt näyttivät upeilta. Seuraavaksi sitten laukannostoja pysähdyksestä ja käynnistä, kuinkas ollakkaan saatiin ottaa taas pari kokeilua ennenkuin tamma suostui yhteistyöhön. Tätä samaa jatkettiin hetki laukkaamalla myös kahdeksikkoa, risteyksessä laukkaa vaihtaen. Hyvillä pohjeavuilla ja ulko-ohjan tuella sait tämän homman sujumaan hyvin. Hetken otitte vielä väistöjä käynnissä ja sitten alkoivatkin loppuverryttelyt. Neela on hiukan tahmea ratsastaa, mutta sillä näyttää olevan potentiaalia kouluratsastuksen saralla. Työskentelyänne oli mukava katsella.


Kouluvalmennus 06.09.2008 (valmentajana fjalin)
Verryttelyssä meno näytti tosi raskaalta, Neela painoi jäykkänä menemään vastaamatta apuihisi. Vartin rivakan ratsastuksen jälkeen tamman kyljet alkoivat jo vertyä, mutta peräänannosta ei vielä voinut suuremmin puhua. Aloitimme kevyesti siirtymisillä, jotka olivat Neelallle helppoja ja se hoitikin homman kotiin varsin mainiosti. Liikettä olisin yhä toivonut lisää, vaikka jonkinasteista myötäystä alkoi hevosen suunnalta jo näkyä. Päivän pääaihe oli lisäys, jota teimme joka askellajissa. Lopulta Neela suostui hyvään työskentelyyn ja siitä kuoriutui todellinen helmi, joka toimi siististi ja varmasti ja löysi itsestään myös sitä reippautta.





Tämä on virtuaalihevonen, eikä liity kuviin mitenkään! Kuvien copyright kuvaaja ei tahdo nimeänsä julkaistavan