Moon Silmäterä lähti ikivihreille laitumille 6.9.2013 25-vuotiaana. Päätös oli raskas, sillä Siru oli ja tulee olemaan yksi suosikkihevosistani ja yksi upeimmista kasvateistani. Kuitenkin kova kilpaura, kuusi varsaa ja iän tuomat vaivat alkoivat näkyä, joten päätös oli täysin oikea. Nuku rauhassa, iso tammani!


VIRTUAALIHEVONEN

Moon Silmäterä

Moon Silmäterä "Siru" s. 23.04.2008 (ikääntyminen)
suomenhevonen, tamma kasvattaja Moondance
VH04-018-9896 omistaja VRL-01080 (Moondance)
172cm, rautias Helppo A / 110 cm (este)
Kilpailukalenteri Ch, SLA-I, ERJ-II, YLA2, KTK-III, SV-II

Palkittu 25.11.2012 tilaisuudessa ERJ-II palkinnolla pistein 95,1
Palkittu 15.06.2012 tilaisuudessa SLA-I palkinnolla pistein 95
Palkittu 21.11.2011 tilaisuudessa YLA2 palkinnolla pistein 137
Palkittu 20.02.2012 tilaisuudessa KTK-III palkinnolla pistein 68
- Lyhyt kaula, hyvä runko, lyhyt lautanen, korkeajalkainen.
- Hyvät tyypit, pitkä sopusuhtainen runko, ok kaula, hieman painunut selkä,
melko korkea säkä, etupainoinen, tj aavistuksen sisäänpäin kiertyneet
- Hyvät tyypit, pitkä pyöreä runko, piirteikäs säkä, melko hyväasentoiset jalat.


Kääntyy hymyyn suut
Koittaa vihdoinkin huhtikuu
Jos vain tahdot, tähän viereesi istumaan jään
Jos vain pyydät, en tiedä mitään sen tärkeämpää
Valvon sinua kuin silmäterää

Saanen esitellä tallin lempeän jättiläisen, meidän oman kasvatin Moon Silmäterän. Siru on kaikkea mitä suomenhevosen täytyykin olla. Se on herkkä, kuuliainen, nöyrä ja kuitenkin siltä löytyy myös ripaus omaa tahtoa. Se ei apaattisena tee kaikkea mitä ratsastaja pyytää, vaan välillä laittaa hieman vastaankin ja testaa, onko kuski hereillä. Siru toimii niin kokeneilla kuin hieman kokemattomimmillakin ratsastajilla. Se tietää tarkalleen, minkä tasoinen kuski on selässä. Aloittelijoita ei testata, vaan heitä yritetään parhaansa mukaan totella, kun taas kokeneita saa hieman testailla. Hoitaessa tämä jättiläinen on kuin pieni sylikoira ja kerjää rapsutuksia minkä kerkiää. Se on oikein utelias persoona ja tutustumassa uusiin asioihin innolla. Kouluttaessa Siru oli todella oppivainen ja helppo tapaus. Se tulee toimeen muiden hevosten kanssa ilman ongelmaa ja kilpailupaikalla osaa käyttäytyä todella asiallisesti - Sirua saat todella harvoin hävetä silmät päästäsi.

Hoitaessa tamma vain tykkäisi torkkua ja istua sylissä - mutta kuten me kaikki, kuten myös Siru, tiedämme, se on mahdotonta. Silloin tamma yleensä vain tyytyy kiehnäämään hoitajansa kyljessä. Siru on kuin lempeä jättiläinen suurine, lämpimine silmineen. Se kerjää paljon herkkuja ja rapsutuksia, joita yleensä tallilaisilta irtoaakin tälle neidille. Siru kyllä osaa tuon kerjäämisen jekut, tuntuu että se harjoittelee aina yöllä peilin ääressä silmien räpsyttelyä ja koiranpentuilmettä. Tamma nauttii siitä, kun joku harjaa sitä oikein perusteellisesti. Silloin se venyttää ylähuulta ja kallistelee päätänsä. Erityisesti silloin kun harjaaminen kohdistuu sään tai lautasten alueelle. Joskus tuntuu, että neiti oikein tahallaan piehtaroi mudassa - se taitaa tietää, että likaiset hevoset saavat enemmän harjaamista. Kaviot nousevat tältä jätiltä onneksi hyvin ylös, sillä muuten tarvittaisiin voimamies että Sirun kaviot tulisivat puhtaiksi. Tamma ei myöskään nojaa hoitajaansa. Ihme kyllä, se tiedostaa tässä tilanteessa olevansa paljon isompi kuin pieni ihminen, mutta muuten olisi änkemässä syliin... Ei noista hevosista ota koskaan selvää. Varusteet on helppo laittaa, mikäli vain ylettää ne heittämään tammalle. Siru ei tosin välitä siitä, vaikka sen viereen raahaisi penkin ja sen avulla nostaa satulan selkään. On sitä itsekin joskus tehty, kun ei vain jaksa tehdä urheilusuoritusta ja nostaa painavaa satulaa Sirulle.

Ratsuna Siru on osaava ja taitava, muttei anna kaikkea ilmaiseksi. Tältä löllykältä löytyy myös omaa tahtoa, eikä se epäile näyttää sitä. Jos selkään istuu joku hieman vähemmän kokenut, Siru harvoin testailee vaan tekee kaiken mukisematta. Jos selkään taas laitetaan osaava kuski, pitää Sirun hieman ainakin kokeilla mitä se saa tehdä ja mitä ei. Toisaalta se on hyvä, sillä ainakaan tamman kanssa ei pysty nukahtamaan sinne selkään vaan täytyy oikeasti ratsastaa. Kouluratsastus sujuu kuin leikiten neidiltä. Se tuntuu osaavan kaikki kouluradat ulkoa ja meno näyttää aina todella vaivattomalta. Siru on yllättävän kevyt ratsastaa, vaikkei sitä heti uskoisikaan. Toki tamma osaa nojata ratsastajan käteen ja jos kuski kannattelee sen päätä, käyttää Siru sen hyväkseen. Yleensä se on kuitenkin herkkä ja miellyttävä ratsastettava. Se toimii koulussa hienosti istunnalla ja erityisesti pohkeilla. Suustaan tamma on herkkä, eikä siedä turhaa repimistä. Jos otat liian paljon ja liian kovia pidätteitä, Siru saattaa protestiksi jämähtää paikoilleen ja pysyä siinä koko suokkimaisella itsepäisyydellään. Esteillä Siru on nopea ja ketterä, uskokaa tai älkää. Se taipuu hyvin, jos ratsastaja osaa sillä ratsastaa tarpeeksi ja kannustaa sitä menemään. Eihän Siru tietenkään taivu samanlaisiin mutkiin ja solmuihin kuin kevytrakenteiset puoliveriset, mutta parhaansa tamma silti yrittää aina. Sirulla on hyvä hyppytyyli ja se harvoin arvioi ponnistuskohdan pieleen. Joskus neiti kaipaa sen valitsemisessa kuskin apua ja olisi paras, jos ratsastaja oikeasti osaa asiansa. Maastossa Siru on rento ja rauhallinen. Se tykkää kulkea vaikeissakin maastoissa ja löntystellä pitkin pieniä polkuja. Tamma on varmajalkainen ja luottoratsu. Sirussa olisi ainesta vaellusratsuksi - täytyy katsoa sitten, kun neiti jää kilpailemisesta eläkkeelle!

Muiden hevosten kanssa Siru on hyvää kaveria. Se on oikeastaan ylisosiaalinen tapaus ja aina menossa tutustumaan jokaiseen nelijalkaiseen - niin koiriin, kissoihin, hevosiin kuin vaikka lehmiinkin. Sirun uskaltaa tarhata kenen tahansa kanssa eikä koskaan ole tullut mitään ongelmia. Siru on yleensä arvoasteikossa kärkipäässä. Jotenkin toiset hevoset ymmärtävät sen, eivätkä koskaan tappele tai kokeile Sirua. Ehkä tuo valtava koko saa muut kunnioittamaan neitiä.

Kilpapaikalla Siru on todella rauhallinen tapaus. Hieman sitä kiinnostaa ympärillä tapahtuvat asiat, mutta suurimmilta osin Siru keskittyy vain ratsastajaansa tai hoitajaansa. Traileriin tamma köpöttelee hitaasti ja katsoen tarkasti mihin jokaisella askeleella jalkansa laittaa. Jos taluttaja häslää ja koittaa hoputtaa neitiä, Siru saattaa yleensä lyödä jarrut pohjaan. Se varmaan ajattelee, että "Joko minä tulen omassa tahdissa tai en sitten ollenkaan!" Kuljetuksen ajan neiti on rauhallinen ja keskittyy tyhjentämään heinäverkon viimeisiä korsia myöten. Kilpasuoritukseen Siru panostaa yleensä täysillä. Sillä tuntuu aina olevan vakava ja mietteliäs ilme naamalla, kun se menee koulurataa läpi. Tamma on kyllä miellyttävä kilpakumppani omalaatuisuudestaan huolimatta - siihen voi aina luottaa.


Sukutaulu ja -selvitys

i. Hovi-Niko
  KTK-III, YLA2, SLA-III
ii. Mikon Kalteva
  evm
iii. Kuparin Mikko
  evm
iie. Rakkauden Kaaos
  evm
ie. Hovi-Henna
  evm
iei. Hovi-Toivo
  evm
iee. Aimoannos Armoa
  evm
e. Sumun Kaipaus
  ERJ-II
ei. Aallon Iisak
  evm
eii. Iskurepliikki
  evm
eie. Aallon Elena
  evm
ee. Sumusilmä
  evm
eei. Sumupoika
  evm
eee. Surutar
  evm

Mikon Kalteva on pienikokoinen, mutta hieman omapäinen ori. Ori tunnetaan paremmin nimellä Kalle. Se on suurimmaksi osaksi valjakkopainotteinen, mutta kyllä se pieniä ratsastusluokkiakin meni. Kalle on rauhallinen lähes aina, erityisesti kilpatilanteissa. Kotikentillä saattoi olla hieman itsepäinen ratsastaessa ja ajaessa - pitäähän orissa hieman haastetta olla. Se toimi myös paljon työhevosen tehtävinä. Komea ori on nykyään jalostusorina ja sillä on jo useita upeita jälkeläisiä.

Kuparin Mikko, tuttujen kesken vain Mikko, on entinen ravuri. Se vaihtoi uraa kuitenkin pitkien laukkojen takia ja Mikosta tuli hieno ratsu muutaman vuoden koulimisen jälkeen. Ori oppi nopeasti ratsunopit ja ehti kilpailla esteitä aluetasollakin. Mikko astui vain muutaman tamman ja siirtyi sitten hyvin ansaitulle eläkkeelle. Se on kulomusta, 150cm korkea ja jokseenkin ruunamainen ori. Rakkauden Kaaos oli 154cm korkea ja rautiaan värinen ratsu. Raisa oli hyväluontoinen ja kaunis tamma. Se kilpaili jonkin aikaa kouluratsastuksen merkeissä, muttei vakiintunut kilparatsuksi - se ei tykännyt hälinästä ja paljosta ihmisjoukosta. Raisa myytiin siitoshevoseksi ja se toi maailmaan muutaman hienon yksilön. Iän painaessa Raisa lopetti jalostushommat ja se myytiin jälleen. Uudesta kodista ei ole valitettavasti tietoa.

Hovi-Henna, tutummin vain Henna, on Hovisten siittolassa asuva tamma. Se on nykyään enimmäkseen siitoskäytössä. Sen historiasta ei pahemmin tiedetä, mutta tamma oli taitava ratsuna ja se kilpaili paljon kenttäratsastuksen parissa. Oikea monitoimihevonen siis. Luonteeltaan rauhallinen ja miellyttämishaluinen. Henna omisti myös hienon rakenteen ja se kantakirjattiin kolmannella palkinnolla. Nykyään Henna on vuokralla eräällä lupaavalla kilparatsastajalla ja siitoshommat ovat jääneet hieman syrjään. Sillä on jo 4 upeaa varsaa!

Hovi-Toivo oli rautias, 145cm korkea herra, jolla on toivoton kompleksi heittää jokainen ratsastaja alas selästä. Sen käsittely aloitettiin liian myöhään ja Tapsalle jäi paljon orimaisia tapoja. Se kiersi hankalan luonteensa takia kodista toiseen, kunnes päätyi eräälle naiselle, jonka luota Tapsa saikin loppuelämän kodin. Naisen ja Tapsan välille kehittyi erikoinen suhde ja ratsukko menestyi hienosti kilpakentillä. Heti kun joku toinen käsitteli Tapsaa, ori oli taas hankala ja epäluotettava. Tapsa jätti maailmaan muutaman jälkeläisen, joille ei onneksi sen luonne periytynyt. Aimoannos Armoa oli kuvankaunis kimo 153cm korkea neitokainen. Se kilpaili esteitä aluetasolla ja ylsi muutaman kerran kansallisellekin tasolle. Aino oli rauhallinen tapaus ja sillä oli valtavasti kapasiteettiä esteille. Kouluratsastus ei ollut ollenkaan tamman mieleen. Aino menestyi hyvin estekentillä ja kahmi paljon sijoituksia. Nykyään tamma on siitoshevosena ja kiertelee ihan hyvällä menestyksellä näyttelykehiä.

Aallon Iisak on luonteeltaan rauhallinen ja helppo ori - hyvä niin, sillä pojalta löytyy kokoa huimat 169cm! Saku on lähinnä ollut harrasteratsu ja hypännyt pieniä esteluokkia seurakilpailuissa. Kapasiteettiä sillä riitti isompiinkin luokkiin. Moni ei sitä uskonut, kun katsoi orin massavaa olemusta. Saku pärjäsi paremmin näyttelyissä ja on kantakirjattu toisella palkinnolla. Poika on jättänyt jälkeensä kaksikymmentä (!) jälkeläistä, joista suurin osa on perinyt raskaan (mutta hyvän) rakenteen ja hyppykapasiteetin.

Iskurepliikki on hieman orimaisempi tapaus. Raskasrakenteinen ja 165cm säkäinen Isku kilpaili lähinnä työhevoskilpailuissa ja valjakkoajossa. Sen selässä harvoin kukaan kävi, mutta perusratsastusjutut Isku kuitenkin hallitsi. Ori jätti jälkeensä muutamia varsoja, jotka perivät raskaan rakenteen ja ajotaidot. Aallon Elena, tuo kiltteyden perikuva, on ollut suosittukin jalostustamma elinaikanaan. Kilpakentillä Elena nähtiin muutamia kertoja ja se sijoittui lähes jokaisessa kilpailussa, mihin vain sattui osallistumaan. Elena kuitenkin oli suurimmaksi osaksi vain jalostuskäytössä ja jätti kahdeksan upeaa suomenhevosvarsaa tähän maailmaan. Elena oli rakenteeltaan perussuomenhevonen, hieman ehkä sporttisemman tyylinen.

Sumusilmä on vastapainoksi Sakulle todella kevytrakenteinen, sporttinen ja hieman sisukas suomenhevonen. Sillä oli säkää vain 150cm. Sumu kilpaili menestyksekkäästi aluetasolla esteratsastusta ja ehti osallistua muutamiin kansallisen tasonkin kilpailuihin. Sen omistaja meni kuitenkin konkurssiin ja joutui myymään Sumun. Tamma pääsi onneksi hyvään kotiin, mutta sen kilpaura loppui siihen ja neiti jäi siitoskäyttöön. Se on jättänyt jälkeensä huimat kymmenen varsaa ja viettää nykyään vain eläkepäiviä.

Sumupoika, tutummin Poju, on menestynyt estekentillä upeasti. Sh-kuninkaallisissa Poju on kahminut sijoituksia lukuisia ja menestystä on tullut myös estekentillä Ruotsin puolellakin. Suomessa Poju on yksi kuumista nimistä kilpakentillä. Se on luonteeltaan helppo ja yhteistyöhaluinen. Jälkeläisiä on lähes kolmekymmentä ja jokainen niistä on kevytrakenteinen ja ehdottomasti estepainotteinen. Surutar kilpaili nuorena jokusen vuoden säännöllisesti esteillä, mutta siirtyi sen jälkeen harraste/siitoskäyttöön. Tara on ratsastaessa hieman tammamainen, eikä todellakaan mikään automaatti. Hoitaessa kuitenkin todella rauhallinen ja kultainen. Jälkeläiset, joita on 7, perivät yleensä haastavan luonteen Taralta. Tamma on pärjännyt myös näyttelyissä.


Jälkikasvu

o. Moon Aarre s. 22.06.2008 KTK-III
o. Moon Ääriteko s. 20.03.2009
t. Moon Fiina s. 24.09.2009
o. Moon Surkusiipi s. 19.01.2012
t. Moon Miksaus s. 19.04.2013
t. Moon Silkkii s. 14.06.2013


Päiväkirja ja valmennukset

Tammamamman kuulumisia 11.11.2011
Siru on menestynyt hienosti esteillä ja koulussa - erityisesti koulussa. Siitä sillä onkin kasassa jo täydet sijoitukset (49kpl). Esteilläkin sijoituksia on kasaantunut 36kpl. Ennen kaikkea Siru on ollut mahtava kilpakumppani ja se on aina mukava asia kun kyseessä on oma kasvatti. Ei ole siis huonoja jalostusvalintoja tullut tehtyä. Sirun kanssa olisi tarkoitus käydä laatuarvosteluissa; YLA, SLA, ERJ ja KRJ. Tavoitteena vähintään kakkospalkinnot jokaisesta. Myös jälkikasvua olisi tarkoitus muutama vielä hommata ja vähintään yksi niistä jää meille Moondanceen. Tammalle kuuluu muutenkin oikein hyvää, se voi pirteästi ja aavistuksen lihavasti. Laiska omistaja ei ole täysin jaksanut pitää tiukasta treeniohjelmasta tai ruokavaliosta huolta - ja nyt puhun omani lisäksi siis Sirun puolesta. ;)

Vaellusratsastusta 29.03.2010
Tänään oli vuorossa pienimuotoinen vaellusratsastus talliporukan kesken. Itse nappasin Sirun johtohevoseksi, sillä luotan tammaan täysin. Ilma oli jo hieman keväinen ja mukavan lämmin pitkän, kylmän talven jäljiltä. Lähdimme käynnissä pientä metsäpolkua tallin nurkalta. Siru tuntui pirteältä ja katseli uteliaana ympärillensä. Noin vartin kävelyn jälkeen polku leveni vanhaksi metsäautotieksi, jolloin oli aika ravata. Siru tiesi sen tarkkalleen ja pienestä pohkeesta lähti reippaaseen raviin. Nousin jalustimien varaan ja nautin tamman pehmeästä askeleesta. Takana kuului välillä laukka-askelia, sillä pienimmät ratsut eivät ravilla pysyneet ison Sirun perässä. Otin hieman rauhallisempaa ravia. Sitten oli aika laukata. Annoin laukkapohkeet ja Siru nosti pehmeän laukan. Jouduin taas hieman pitämään suusta kiinni jotta kaverit pysyisivät perässä. Oli ihanaa, kun pystyi oikeasti nauttimaan maisemista pelkäämättä että hevonen lähtee käsistä.

Siirsin Sirun käyntiin ja kävimme kävelemässä pientä polkua ylös harjulle. Sieltä avautuivat upeat järvimaisemat - jäät olivat jo paikoitellen sulaneet. Kauaa ei ehditty ihailla maisemia, sillä muut hevoset hermostuivat ja täytyi lähteä kävelemään. Siru oli edelleenkin oikein rauhallinen. Harjulta päästyä menimme läheiselle leveälle hiekkatielle, jota eivät autot enää käyttäneet. Siinä oli aika ottaa laukkakilpailu. Siru ampaisi heti kärkeen ja isolla laukalla tietenkin voitimme. Voi sitä vauhdin huumaa!

Loppulenkistä kävelimme ja vähän ravailimme. Siru olisi jaksanut enemmänkin mennä. Erään pompottava-askellajisen hevosen ratsastaja valitti että hänen takapuolellensa riittää. Vaellus kesti yhteensä kolmisen tuntia ja oli aivan mahtava piristys tylsään arkeen. Taas jaksaa hyvin! Sirukin tuntui nauttivan.

Pakkasta ja joulufiilistä 24.12.2009
Hrr, pakkaslukemat hipovat taivaita. Sirusta on tullut melkoinen nallekarhu tuuhean turkin kanssa, vaikka kuinka yritin loimitella neitiä ettei se kasvattaisi samanlaista turkkia kuin viime talvena. Siru päätti toisin ja pukkasi vielä mahtavamman talvikarvan. On siitä hyötyäkin, sillä tänään lähdin ilman satulaa kävelemään maastoon. Paksun turkin seassa ei tullut lainkaan kylmä ja neidin selässä on onneksi helppo istuakin pyöreyden ansiosta. Siru käveli verkkain askelin metsäpolkuja pitkin ja pörisi tyytyväisenä. Lyhyt maastolenkki venähti tunnin reissuksi, sillä ajantaju katosi ja nautin vain matkustamisesta. Illalla hevoset saivat jouluaaton kunniaksi herkkuja - myös Siru, vaikka se onkin laihdutuskuurilla. Ei jouluna sellaisia muistella, eihän?

Sirusta on tullut hieno neiti! 27.09.2009
Siru ei ole enää mikään pieni pirpana, vaan 164 senttinen järkäle, jolla on lempeä katse ja tuuhea tukka. Se hurmaa monet aluksi ulkomuodollaan ja myöhemmin myös luonteellaan. On aina ihanaa, kun kasvatista tulee menestyvä ja hyväkäytöksinen tapaus. Rakennekin on hyvä, mutta näyttelyissä emme ole ehtineet vielä näyttäytyä. Siru on menestynyt sen sijaan kilpakentillä upeasti. Sijoituksia on kertynyt niin esteiltä kuin koulustakin. Tamma on käyttäytynyt hienosti kilparadoilla ja sen kanssa on aina mukava lähteä kilpailemaan. Sirulle on suunniteltu vauvaakin Lakean Feertin kanssa, joten astutus varmaankin tapahtuu pian. Sitä odotellessa.

Pakkasia ja lumihankia - talviterveiset 16.02.2009
Sirusta on tullut jo aikuinen, kaunis tamma. Sen kilpauraa on pikkuhiljaa aloiteltu ja neiti onkin jo kahmaissut kaksi sijoitusta kouluratsastuksen parista. Toivotaan, että Siru rakenteensa puolesta menestyisi näyttelyissäkin! Tamma on on ollut todella miellyttävä ja helppo kouluttaa - kumpa kaikki olisi samanlaisia. Tällä hetkellä neitokaiselle kuuluu hyvää, se on pysynyt terveenä ja pirteänä. Tamman kanssa ollaan treenattu kovasti ja alkaa jo kilpakunto olla hyvä. Vielä kun päästäisiin sinne kilpakentille asti!




21.11.2011 kouluvalmennus, valmentajana jevs
Annoin teidän verrytellä itsenäisesti, jotta nään miten tamma toimii kanssasi. Pistin merkille hyvin treenatun tamman, jolla oli tasainen ravi ja kulki nätisti peräänannossa käyttäen takapäätään hyvin. Pyysin teidät pääty-ympyrälle harjoitusraviin. Ensimmäisenä harjoteltaisiin siirtymisiä (ravi-käynti-ravi-pysähdys-ravi). Siru kulki maltillisesti eikä hätiköinyt pysähdyksissä. Seuraavana oli vuorossa laukannostot keskiympyrällä. Siru nosti ensimmäisellä kerralla laukan hieman hätiköidysti, mutta kuunteli lopulta hienosti puolipidätteet ja sait pidettyä laukan hyvässä tahdissa. Kun laukat oli nostettu kertaalleen molempiin suuntiin, annoin teidän kävellä hetkenaikaa, jonka jälkeen pyysin teidät uudestaan pääty-ympyrälle. Harjoitusravissa pääty-ympyrä kertaalleen, jonka jälkeen pyysin nostamaan laukan ja säilyttämään temmon tasaisena. Keskilaukka tuotti hieman ongelmia Sirulle joka olisi halunnut vain paahtaa menemään, mutta loppujenlopuksi jaksoi kuunnella apujasi paremmin ja keskilaukkakin onnistui - täydellisen pyörivänä. Sama toiseenkierrokseen, eikä ongelmia Sirulla enää ollut. Pyysin teitä loppuverryttelemään hyvin - mahdollisimman paljon voltteja ja ympyröitä, jotta tamma rentoutuisi täydellisesti. Allasi on kivan energian omaava hevonen, jonka kanssa taatusti tulee olemaan miellyttävä kilpailla kouluaitojen sisäpuolella.

14.11.2011 estevalmennus, valmentajana jevs
Sirulla näytti olevan tänään energinen päivä. Maneesiin saapuessanne tamma käveli reippaasti eteenpäin ja selvästi innostui nähdessään muutaman esteen kasattuna. Annoin teidän jälleen kerran alkuverrytellä itsenäisesti ja ohjeistin taivuttelemaan mahdollisimman paljon, ratsastamaan voltteja ja ympyröitä kevyessä ravissa. Siru kulki nätisti muodossa. Olin pystyttänyt teitä varten okserin ja sarjan. Okserin korkeus oli aluksi 60cm. Pyysin teitä siirtymään laukkaan ja tulemaan okserin ensimmäisen kerran. Siru oli pikkasen liian vauhdikas, joka näkyi esteelle saapuessa. Pidätteen kanssa näytti olevan ongelmia, sillä Siru rynnisti suoraan estettä kohti ja ponnisti liian kaukaa jonka seurauksena puomi kolahti etkä saanut tammaa heti kiinni esteen jälkeen. Seuraava saapuminen oli teidän kummankin osalta rauhallisempi ja esteen ylitys onnistui ongelmitta. Korotin okserin 70cm, samoin sarjan. Okserilta sarjalle Siru oli kuuntelevainen ja seurasi tarkkaan antamiasi apuja, jonka seurauksena sarjan ylitys oli todella upea. Pienen tauon jälkeen korotin sarjan 80cm, jonka pyysin tulemaan muutaman kerran molemmista suunnista. Hypyt onnistuivat hyvin yhtä pudotusta lukuunottamatta.

23.12.2009 kouluvalmennus, valmentajana daivive
Jo heti alkuun Siru osasi olla erittäin positiivisen oloinen ja huomasin kuinka hyvä suhde miseryllä oli hevoseensa. Vaikka valmennus käytiin melkein jouluaattona, ei kummallakaan näyttänyt olevan mitään vastaanmukistavaa. Alkuun pyysin miseryä kiinnittämään huomiota tamman ravityöskentelyyn ja saamaan sitä kulkemaan irtonaisemmin. Hetken työskentelyn jälkeen Sirussa alkoikin näkyä jo tulosta. Seuraavaksi annoin tehtäväksi pohkeenväistöt kolmikaarisella kiemurauralla. Siru ei oikein näyttänyt tajuta ideaa taivutteluissa noin kiemuraisella uralla, mutta kun misery jaksoi hetken jankata tammalle vastaan, alkoi Sirukin ymmärtää tehtävän pointin ja kuuntelemaan. Kun raviutyöskentely sujui mielestäni hyvin päätin ottaa saman laukassa. Kolmikaarista kiemurauraa laukassa, väistättäen aina keskellepäin. Laukkatyöskentely ei tahtonut sujua lainkaan, vaan Siru näytti keskittyvän vain vauhtiin, joten käskin miseryä siirtämään neidin pääty-ympyrälle. Ympyrällä jatkettiin laukan työstämistä lisäten ja vähentäen tempoa. Muutaman kierroksen jälkeen Sirukin ymmärsi mmistä oli kyse, ja alkoi vaihtamaan tempoa miseryn pyynnöstä. Kun tempo saatiin kuntoon ohjasin miseryn ja Sirun takaisin kolmikaariselle kiemurauralle jatkamaan väistöharjoitusta. Tammasta huomasi että oltiin luulot otettu pois ja se väisti laukassakin oikein taitavasti. Loppuun päästin neidit vielä ravailemaan pidemmin ohjin, pistäessä miseryn työskentelemään enemmän jaloillaan. Tämän kaksikon välisestä työskentelystä ei voi kyllä pahaa sanaa sanoa, misery osasi pysyä hyvin rauhallisena ja sai tamman hienosti kuulolle pienen keskittymishäiriönkin jälkeen.

11.11.2009 estevalmennus, valmentajana Sini
Siru näytti upealta astellessaan maneesiin letitettyine harjoineen ja puhtaine satulahuopineen. Tamman käynti näytti jo heti alkutunnista pehmeältä ja eteenpäinpyrkivältä. Tamma käytti hienosti takapäätään ja kulki sen verran hyvin, että selässä istuva ratsastaja näytti tosiaankin osaavan hommansa. Yhteistyönne oli käsin kosketeltavaa ja hienoa katseltavaa - tuntui, kuin olisitte lukeneet toistenne ajatuksia. Siru näytti innostuneelta heti nähdessään maneesissa könöttävät esteet, jotka olin aluksi asettanut noin puolen metrin korkuisiksi. Siru näytti taipuisalta ja notkealta jo heti kääntyessään esteelle. Ponnistuskohta osui täysin nappiin ja Sirun hyppy oli napakka ja onnistunut. Jalat nousivat hyvin, mutta tamma olisi saanut käyttää enemmän selkäänsä ponnistuksessa. Seuraavalla esteellä kehotin sinua antamaan Sirulle hieman enemmän ohjaa myös ponnistusvaiheessa, jotta selkälihaksetkin saataisiin kunnolla mukaan hyppyyn. Nyt hyppy näytti entistäkin paremmalta ja kävin korottamassa esteen metrin korkuiseksi. Siru höristi korviaan ja oli ehkä vähän liiankin innokkaana valmiina hyppyyn - tällä kertaa ponnistuspaikka osui vähän liian kauas ja puomit kolisivat toden teolla. Uudella yrityksellä osasit auttaa Sirun oikeaan kohtaan ja este ylittyi moitteetta. Valmennuksen tuloksena oli selkälihasten käyttäminen ja esteellä myötääminen.

24.2.2009 estevalmennus, valmentajana Decne
Saapuessanne maneesiin Siru tutki mielenkiinnolla maneesia ja sinne pystyttämiäni esteitä. Tämän päivän aihe olisikin suhteutettu. Niinpä annoin teidän verrytellä samalla tarkkailessa menoanne. Kun olin saanut jonkinlaisen kuvan yhteistyöstänne, aloitimme hyppäämisen. Ensin normaali suhteutettu viidellä askeleella ja tämän jälkeen neljällä. Tamma kuunteli suorastaan täydellisesti ja toimi täysin apujen mukaan. Nostin hieman esteitä ja tulitte uudestaan. Tällä kertaa ponnistut tuli kuitenkin liian myöhään ja tamma otti neljän askeleen sijasta neljä ja puoli. Uudella yrityksellä ja paremmalla lähestymisellä tämäkin onnistui. Hyppäsimme suhteutetun vielä toisesta suunnasta ja nostin vielä esteet metriin. Metrinä muutamaan otteeseen molemmista suunnista ja eri askelmäärällä, hyvin sujui!





Ulkoasun, tekstien ja kaiken sisällön copyright misery. 2014
Moondance on täysin virtuaalinen talli ja mitään ei ole oikeasti olemassa!