Taikajoen Heretic lopetettiin vanhuuden vaivojen johdosta 18.12.2013 33-vuotiaana.



VIRTUAALIHEVONEN

Taikajoen Heretic

Taikajoen Heretic "Tico" s. 11.9.2001
shetlanninponi, ori kasvattaja Taikajoki
VH05-017-9243 omistaja VRL-01080 (Moondance)
104cm, päistärikkö 70cm / Helppo B (yleispainotus)
Kilpailukalenteri YLA2

"Jos minä sanon että niiden kaurojen on oltava tasan 6.30 karsinassani, niin niiden on myös oltava!"
Tico on persoona, jollaista tuskin tulet useammin tapaamaan - etkä unohtamaan. Sillä on päähänpinttyneitä tapoja, kuten se, että kaurat on saatava nenän eteen tasan kello 6.30 tai päivä on pilalla. Orilla on todella tarkka sisäinen kello. Tico todella tietää oman arvonsa ja se tietää myös, millaisia shettisten pitää olla. Se onkin hyvin itsepäinen jokaisessa tilanteessa. Ratsastaessa kuskin on pysyttävä testauksissa kyydissä ja oltava pomo, jotta Tico kulkee edes jotenkin päin. Hoitaessa poika tykkää säheltää ja pyöriä ympäri karsinaa. Se kannattaa sitoa kiinni tai se livistää karsinasta lähimmälle heinäsaaville. Ori vihaa mm. suojia ja pinteleitä, joista tuleekin entiset jos unohdat jättää ne Ticon jalkaan vahtimatta. Tico on välillä vapaana pihalla, sillä se ei karkaa mihinkään vaan nauttii lemmikkinä olosta. Älä pelästy, jos näet pihalla vapaana olevan ponin - se ei luultavasti ole karannut, ellei perässä juokse hoitaja naama punaisena.

"Typerät suojat, kuka sellaisia muka tarvitsee... Minäkö muka hankala, höpsis"
Hoitaessa Tico on ihan oma persoonansa. Se pyörii ja hyörii ympäri karsinaa, ellei ole kiinni. Jos taas teet vetosolmun miten sattuu, poika taatusti avaa sen ja lähtee karkuun avoimesta karsinan ovesta. Ticolla on ihmeellinen tapa päästä karkuun karsinasta ja tarhasta - se hyödyntää sitä usein, erityisesti jos lähistöllä on kauraämpäreitä. Kun Tico on laitettu tiukasti kiinni karsinaan, tulee hoitamisesta helppoa. Se nauttii harjaamisesta paljon ja nojaa usein harjaasi koko pienellä painollaan. Kaviot nousevat ylös vaihtelevalla menestyksellä. Joskus kaviot on helppo puhdistaa ja joskus Tico ei nosta kavioita ollenkaan. Silloin tuntuu, että joku olisi liimannut ne koivet maahan kiinni. Suojista ja pinteleistä Tico ei pidä ollenkaan. Jos unohdat orin vapaaksi karsinaan pintelit tai suojat jalassa, ne ovat taatusti entiset kun palaat takaisin. Tico repii aina suojat hampaillaan irti ja riepottelee niitä ympäri karsinaa. Yksi haaste on myös suitsien laitto. Ori osaa liimata suunsakin kiinni, eikä aina edes kielen kutittelu auta. Hätä keinot keksii ja viimeinen apukeino onkin herkut.

"Apua, viekää noi pois, ne syö mut oikeesti. SOS! Eikö kukaan auta?!"
Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat Ticon mielestä kamalia hirviöitä. Heti heidät nähdessään ori alkaa hermostua ja hirnuu kuin joku yrittäisi tehdä sille pahaa. Usein se onkin rauhoitettava haastavampien toimenpiteiden ajaksi. Kengitys onnistuu hyvin, sillä Ticolla ei kuitenkaan tuota kokoa ole niin paljoa. Se nojaa kyllä sisukkaasti koko pienellä painollansa kengittäjään, mutta eipä siitä paljoa hyötyä ole. Ticolla tuntuu olevan piikkikammo kaiken muun lisäksi ja jo pelkkä neulan näkeminen saa sen tärisemään kauttaaltaan. Peseminen on pojan mielestä toiseksi pahin asia. Se ei voi sietää vettä, paitsi tietenkin mutakeleillä tarhassa. Peseminen on järkyttävää ja Ticon on pakko ravistella noin kolmen minuutin välein. Voitte arvata, että hoitaja on yleensä lopuksi märempi kuin poni. Monia naurattaakin, jos hoitaja pesee ponia sadetakki päällä - mutta he eivät tiedä Ticon ""vesikauhusta"". Uiminen sujuu ihan hyvin, jos kuski päättäväisesti vaatii ponin menemään veteen. Se saattaa jopa uida kunnolla tai piehtaroida rantavedessä. Lenkilläkään Tico ei väistele vesilätäköitä, paitsi sillon kun sillä on tylsää ja sen mielestä kuski kaipaa äksöniä - voitte arvata, että kuski putoaa yleensä siihen vesilätäkköön, jota Tico väistää laukassa.

"Showmiehiähän minä, katsokaa kuinka komea olen. Ottakaa vaan kuvia, juuri noin."
Kilpailupaikalla poika ONNEKSI osaa edes hieman käyttäytyä. Kyllähän siinä parantamisen varaa on ja Tico on kerran jos toisenkin karannut taluttajalta. Se esittää paljon tammoille ja siitä on kovasti haittaa verryttelyssä. Itse kilpailusuoritus menee aika usein nappiin ja Tico jaksaa siihen keskittyä. Lastaus on kamala asia ja ori järjestää aina oman show:nsa lastauksesta. Yleensä sen kanssa saa tapella tunnin ja sitten poni yhtäkkiä käveleekin nätisti traileriin. Toisinaan se kiskaisee riimunnarun irti ja säntää laukassa lastaussiltaa pitkin. Toisinaan hoitaja joutuu nostelemaan ponin jalkoja lastaussillalla yksi kerrallaan ja niin saa pienen itsepäisen herran kuljetusautoon. Ticosta se on huvittavaa, hoitajasta ei.

"Esteitä, ihanaa! Tää pikkuponi vallottaa kansallisetkin kentät, alta pois kauramahat"
Ratsastaessa Tico testaa ratsastajaa ja kulkee nätisti vain, jos kuski pysyy kyydissä ja on selvästi pomo. Alkutunnista saa tapella suunnasta ja askellajista - Tico yleensä haluaa juuri toiseen suuntaan kuin kuski ja saattaa yhtäkkiä kääntyä kesken laukan toiseen suuntaan. Poni kaipaa todellakin päättäväisen ratsastajan, sillä se käyttää ihmisen epävarmuutta hyväkseen. Esteillä Tico on niin huvittava näky - se ryntää esteille pää viidentenä jalkana ja kulkee minkä karvakoivistaan pääsee. Ori on saanut lempinimen lentävä lihapulla, joka kuvaa sen menoa hyvin. Tico hyppää ilmavaralla ja tekee usein tiukkojakin kaarteita. Se pystyy hyppäämään lähes miten päin vain ja korjaakin usein kuskin virheellisiä tievalintoja. Tico todellakin rakastaa hyppäämistä ja se kulkee esteradalla korvat hörössä. Koulu sujuu hienosti myös, jos kuski on se pomo. Ticon kärsivällisyys ei aina ihan riitä tarkkaan pipertämiseen, mutta se jaksaa keskittyä tehtävien ollessa monipuolisia. Poni pääsee jopa peräänantoon ja on huvittavan näköinen mennessään haastaviakin koululiikkeitä karvajalkoineen. Pohkeenväistössä esimerkiksi näyttää, että ponin jalat menevät solmuun ja se kaatuu pian. Tico on herkkä ja sillä on upeat askeleet, joissa tosin on hankala istua. Maastossa Tico on mahdoton. Se innostuu usein pukittelemaan ja päästelemään minkä jaloistaan pääsee. Sinänsä Tico on varma ratsu, sillä se kyllä aina tulee kotiin. Joskus ilman kuskia ja joskus kuskin kanssa. Tico kulkee mielellään yksin tai hevoskavereiden kanssa. Tosin se saattaa joskus villitä koko ryhmän, joten on ehkä turvallisinta mennä yksin ponilla maastoon.


Sukutaulu ja -selvitys

i. Mäntysuon Heretic
  KTK-II, YLA3, Ch
ii. Mäntysuon Immortal
  YLA3
iii. Kesän Halloween
  Ch
iie. Chocolate
 
ie. Little Mariah
  KTK-III
iei. Charlie My
  evm
iee. Mia Mariah
  evm
e. Rubinan Toka-Vekara
 
ei. Conna Snapjack
  KTK-III
eii. Willie Snap
  evm
eie. Carolie
  evm
ee. Laakson Gaia
 
eei. Gabriel
  evm
eee. Casandra
  evm


Jälkikasvu

o. Mithril v. Moons s. 10.01.2013
t. Hermione of Mystic s. 16.10.2012
t. Jadelle s. 13.10.2012
t. Päivärinteen Piparminttu s. 01.08.2012
o. Jamiroquai s. 21.07.2009 Diplom
t. Moons Puritania s. 27.11.2006


Päiväkirja ja valmennukset

25.11.2008 kilparatsastajakokelas
Ticoa tulisi tänään ratsastamaan taitavaksi kehuttu pienikokoinen tyttö Salla. Hänellä on ikää tosin vasta kaksitoista, mutta luotin hänen taitoihinsa. Tico kokeili tyttöä jo karsinassa ja sain kyllä hävetä silmät päästäni. Poni avasi vetosolmun ja tönäisi harjaa kaivavan tytön nurin. Onneksi ei sentään mihinkään lantakasaan, mutta kyllä Sallaa silti hieman suututti nauramisen lomassa. Varoitin kyllä Ticon olevan tuollainen ja että sen kanssa kärsivällisyyttä koetellaan 24/7.

Pääsivät sentään ehjin nahoin ja suhteellisen kunnialla kentälle asti. Maneesi oli varattu ja oli pakko tyytyä hieman mutaiseen kenttään - arvaatte jo varmaan, miten tässä käy. Tico oli nätisti selkään nousemisen ajan, mutta heti kun tyttö istahti satulaan, ori päätti lähteä pinkomaan luokseni. Tyttöparka ei osannut varautua ja jäi jälkeen tippuen mutaiselle kentälle. Naama punaisena vein Ticon tytölle takaisin ja kehotin häntä olemaan valppaana orin kanssa. Salla nousi urheana takaisin selkään ja otti heti ohjat käteen. Muutama kierros meni hienosti, mutta sitten Tico päätti että hän on tehnyt töitä tarpeeksi ja vaihtoi hienosti suuntaa nostaen käynnistä laukan. Salla pysyi hienosti selässä, mutta sitten Tico notkeana päätti yrittää mennä aidan ali. Onneksi läheltä minua ja sain ponin kiinni aidan toisella puolella. Tyttö jäi tietenkin kentän sisäpuolelle ja löysi jälleen itsensä mudasta.

Tässä kohtaa aloin olla epätoivoinen ja päätin ratsastaa itse Ticolla muutaman kierroksen. Poni ymmärsi heti, että nyt on pomo selässä ja täytyy kulkea hienosti. Kerran yritti suuntaa vaihtaa, mutta napakka karjaisu sai ponin pian toisiin aatoksiin. Tico kulki hienosti ja kunnioitti minua. Sitten vaihdoimme kuskia ja huomasin Ticolla taas ilmeen "Hähää, nytpä ei ole pomo selässä vaan satulan alla" ja päätin ottaa jätkän juoksutusnaruun. Lopputunti sujui hienosti ja tyttö lupasi ilmoitella, että alkaako ratsastamaan ja kilpailemaan Ticolla. En kyllä oikein usko, että kukaan tätä jätkää haluaa, on hieman juntti meinaan.

Illalla tuli sitten viesti, ettei poni oikein sopinut hänelle. No, enköhän pysty Ticolla viellä kilpailemaan, kunhan pidän tiukan dieetin ja jätän herkut poneille. :)




25.12.2011 Kouluvalmennus, valmentajana Weem
Viime kerralla Ticon kanssa keskityttiin tempoon, tänään suurennuslasin alla olivat tarkat tiet. Jo alkuverryttelyssä ratsukko saikin keskittyä tekemään pyöreitä, tasaisia voltteja ja ympyröitä. Ensimmäisenä varsinaisena tehtävänä oli tehdä kymmenen metrin voltti päätyyn, siitä koko rata leikkaa ja taas voltti päätyyn, askellajina harjoitusravi. Tico oli alkuverryttelyssä ollut vähän jäykähkö, mutta tässä harjoituksessa sen kyljet avautuivat ja volteista saatiin pulleita ja tasaisia. Hieman ponilla oli tapana jättää takaosaa liian sisälle, mutta aktiivisella sisäpohkeella ratsastaja sai ponin taipumaan oikein. Seuraavaksi harjoitus toistettiin laukassa niin, että laukanvaihto tehtiin ravin kautta lävistäjällä. Nyt muutama voltti valui liian pitkälle, mutta toistojen myötä ne saatiin kuntoon. Vielä viimeiseksi harjoituksena oli kolmikaarinen kiemuraura ja nyt haasteena olikin saada Tico taipumaan tasaisesti molempiin suuntiin, se nimittäin oli vähän hidas asetuksen vaihdoissa. Muutaman kierroksen jälkeen tilanne lähtikin paranemaan ja hyvän suorituksen jälkeen annoin ratsukolle luvan aloittaa loppuverryttelyn. Vielä loppuverryttelyssä pyysin ratsukkoa ottamaan hieman pysähdyksiä ja peruutuksia, mutta muuten he saivat keskittyä rentoon ratsastamiseen.

15.12.2011 Kouluvalmennus, valmentajana Weem
Tänään Ticon kanssa keskityttiin puhtaisiin tempon muutoksiin. Alkukäyntien jälkeen ratsukko sai aloittaa käynti-keskikäynti siirtymisillä, tavoitteena saada Tico askeltamaan oikein isoja askeleita eteenpäin, kuitenkaan tahtia kovastikaan muuttamatta. Keskikäyntiä tuli mennä pitkillä sivuilla ja jokaiseen kulmaan tehdä voltti käynnissä. Muutamien raipalla tehtyjen herättelyiden jälkeen Ticon askel reilusti pitenikin, ja muutaman kierroksen jälkeen ratsukko sai hetken verrytellä kevyessä ravissa voltteja ja ympyröitä tehden. Sitten alettiin treenata harjoitusravi-keskiravi-muutoksia lävistäjillä. Muutama ensimmäinen kierros olivat selvästi harjoituskierroksia, eikä Ticon ravi juurikaan muuttunut, mutta pian ratsastajan päättäväisyys taisi mennä ponille läpi, ja se alkoi esittämään ihan kelpoa keskiravia. Myös siirtymiset keskiravista harjoitusraviin tulivat puhtaammiksi, ja vaikka tempo ihan himpun muuttuikin, olivat suoritukset oikein hyviä. Loppuun ratsukko sai tehdä vielä harjoituslaukka-keskilaukka-siirtymisiä, nekin lävistäjillä. Tehtävänä oli nostaa laukka lyhyeltä sivulta, tulla harjoituslaukassa lävistäjälle, ratsastajaa keskilaukkaa lävistäjä ja ennen uralle tuloa hidastaa harjoituslaukkaan ja uralla heti harjoitusraviin. Nyt oli ratsastajan oltava tarkkana, sillä vaikka Tico ihan kivasti laukkaansa isonsikin, ei se meinannut sitten ottaa takaisin ja varsinkin raviin siirtymiset olivat aluksi todella hätäisiä. Usean kierroksen harjoittelun jälkeen näin viimein riittävän hyvän suorituksen ja vapautin ratsukon loppuverryttelyyn, tekemään rennossa kevyessä ravissa reiluja ympyröitä.

24.04.2009 estevalmennus, valmentajana Heidie
Ratsukko saapui maneesiin ja ilmoitti että oli lämmittelyksi jo käynyt kiertämässä pienen metsäpolun joten voisimme aloittaa suoraa ravista. Ratsastajalla oli hiukan turhan jännittyneet kädet joten Tico hieman nyppi kuolaimelta mutta huomautettuani ratsastaja sai kädet rentoutettua. Ravissa ponin askeleet olivat luontaisesti lyhyet mutta eteenpäinvievät - hieman jopa oria sai pyytää hidastelemaan. Annoin ratsukon välillä levähtää käynnissä ja samalla kokosin kahden esteen suhteutetun sarjan jonka voisi hypätä 1-3 askeleella - korkeutta oli 40 senttiä. Kasattuani harjoituksen pyysin ratsukkoa vielä hieman lämmittelemään laukassa temponmuutoksien kanssa. Tico oli hyvin avuilla eivätkä muutokset olleet kovan työn takana. Ensimmäistä kertaa tehtävään tullessa poni kuitenkin päätti purra kuolaimen kiinni eikä hypyistä voinut sanoa mitään - kauheaa lukuunottamatta. Toisella kerralla ori yritti taas purra kuolaimet kiinni mutta ratsastajan hieman kutitellessa ratsunsa lavoja raipalla jäivät pureskelemisetkin vähemmälle ja hypyt onnistuivat. Esteiden väliin poni teki sopivat kaksi askelta ja nyt olisi tarkoitus leikkiä askelmäärällä. Seuraavissa toistoissa pyysin ratsastajaa säätelemään laukkaa jotta väliin saataisiin mahtumaan kolme ja jotta poni voisi toisella kerralla venyttää vain yhdeksi. Hypyt onnistuivat eri askelmäärillä ja vaikka suuntaakin vaihdettiin ei suorituksista mitään silmään pistävää löytynyt. Lopuksi laitoin vielä kaarevalle linjalle kavaletteja jotka oli tarkoitus tulla ravissa - Tico oli aluksi nostamassa laukkaa mutta kunnon pidätteillä ratsastaja sai orin pidettyä ravissa. Loppuveryttelyssä poni sai venyttää kaulaa ja se toi esiin uuden puolen, ori ei millään tahtonut pysyä suoralla linjalla ja kehitin tästä tehtävän ratsastajalle. Hänen tuli painoapuja käyttäen pitää Tico suorassa ja hyvinhän sekin onnistui. Kaikin puolin mukava ratsukko joka korjasi virheet samantien - paljon potenttiaalia radoille.

14.04.2009 estevalmennus, valmentajana Fenella
Jo alussa Tico puhkui intoa ja olisi halunnut laukata joka ilman suuntaan. Aloitimme valmennuksen pienellä alkuverryttelyllä, johon kuului pieni koulurteeni. Kun poni oli lämmennyt ja taipuisa, oli myös mukava aloittaa esteiden hyppääminen. Hyppäsimme n. 50-60cm korkeita maastoesteitä alueella jossa ei ollut paljon lunta eikä lumen alla jäätä. Tico innostui lumisista risuesteistä ja pensaista että pukit lenteli niiden välissä. Se hyppäsi kutienkin kaikki esteet hyvällä ilmavaralla ja sen vuoksi ratsastajalla oli hieman töitä pysyä selässä. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja yhteistyönne näytti olevan kunnossa.

15.11.2008 estevalmennus, valmentajana Fenella
Tico oli alkutunnista jääräpäinen ja mietin mitä tästä oikein tulee mutta yllätti kuitenkin kaikki! Ainakaan vauhtia ei puutu. Aluksi raviin siirtyminen tuntui nyrpeältä mutta muutaman kierroksen jälkeen oli hiukan tylsistynyt. Esteille kun päästiin Tico innostui heti! Välillä kiutenkin näyttää että herra valitsee suunnan ja oikoo aina kun on mahdollista. Sen hyppytyyli on hyvä ja se hyppää oikealta kohdalta, lähestyminen taas on vauhdikasta ja välillä mennään sivusta välillä toisesta, temperamenttinen poni joka rakastaa hyppäämistä.





Ulkoasun, tekstien ja kaiken sislln copyright misery. 2014
Moondance on tysin virtuaalinen talli ja mitn ei ole oikeasti olemassa!